PÄIVÄKIRJA 28.12.2018

Rakas päiväkirja,

mua harmittaa kun en ole ehtinyt kirjoittaa sulle useammin. Niin kuin aikaisemmin arvelinkin, muutto tänne uuteen kotiin on tuonut monenlaisia asioita eteen. Ja kaikkiin niihin yleensä liittyy jotenkin Uuno. Mä olen monesti kysynyt Iskältä, että miten ne osasi antaa sille noin osuvan nimen?

Tää paikka missä me asutaan, on siinä mielessä tyhmä että tuon meidän kadun pinta on tosi huonossa kunnossa. Mä kuulin, kun Iskä yhtenä päivänä jutteli naapurin sedän kanssa siitä asiasta. Se setä sanoi Iskälle, että voisiko Iskä soittaa jollekkin että saataisiin katua parempaan kuntoon. Iskä sanoi, että katsotaan. No samana iltana me käytiin ulkona iltakakalla ja Uunollahan oli tietysti vatsa sekaisin uudesta ruuasta. Uuno päästeli sellaisia keltaisia vauhtiraitoja tuohon tielle vaikka Iskä yritti kuinka sanoa, että ei kakata tielle. Ja millä ne nyt siitä sitten kaaputtelet pois, ei millään.

Aamulla kun mentiin ulos, naapurin setä mulkoili Iskää tosi pahasti. No, me ei vällätty siitä vaan jatkettiin matkaa. Mä löysin meidän ulkoilureitin varrelta puusta tippuneen linnunpesän. Ei siellä ollut mitään lintuja mutta kaksi pientä munaa oli. Äiskä sanoi että antakaahan sen pesän olla rauhassa! Mä tottelin mutta Uuno jäi vielä sen pesän luokse. Äiskä karjasi että UUNO, NYT TÄNNE!

Samalla kun kaksi vierasta koiraa käveli siitä ohi, niin Uuno huutaa kovaan ääneen: Joo, tullaan tullaan, nuolin vain munia! Arvaa hävettikö mua sitten pikkasen paljon?

Kun oltiin jo melkein kotiovella, se naapurin mukoileva setä tuli sanomaan Iskälle, että se on pettynyt Iskään. Että ei se halunnut mitään keltaisella maalattuja ohituskieltomaalauksia kadulle, vaan uuden pinnan siihen. Iskä ei ymmärtänyt yhtään, mitä se setä puhui. Mä kuiskasin Iskälle, että ne Uunon kakkaraidat.. Se setä ei ole enää moikannut meille tuon jälkeen.

Me ollaan Uunon kansa autettu Iskää saunan tekemisessä. Ei me mitää suurta olla osattu tehdä, Uuno on pureskellut laudepuita ja mä vähän saumannut laattoja.

Sauna on nyt jo valmis ja oli siinä kyllä kova homma. Mä aina välillä jouduin ottamaan pienet tirsat Iskän kainalossa, että jaksaa taas remontoida.

 Ollaan me myös vähän maalailtu kaikkea Uunon kanssa.

Uunolla on ollut muuten viime aikoina vatsa kipeänä ja sille tosiaan vaihdettiin uusi ruoka, joku allergia nappula. Uunon uusi ruoka haisee niin pahalta kuin Uunon henki sen jälkeen kun se on nuollut sen Seppo Kääryläistä. Noi vatsavaivat alkoi kun meille tuli salakavalasti Maza Vatsavaiva. Yhtenä päivänä se vaan istuskeli uunon ruokakipossa ja hähätteli mulle..Häh..häh..kohta lentää kakka joltain..hähähäää..!

No onneksi me saatiin Uunolle apua vatsavaivoihin ja nyt se on jo ihan kunnossa. Me sovittiin, että Maza voi jäädä meille jos se ei enää kiusaa meidän masuja ja jättää meidän ruuat rauhaan. Se sanoi, että okei, sovitaan näin.

Iskä kävi pari viikkoa sitten jossain ulkomailla. Sinne mennään sellaisella isolla laivalla. Iskällä oli varattuna oma huone sieltä ja arvaa mitä sille sattui siellä reissussa? No ei onneksi mitään kovin ikävää, mutta kun Iskä meni sinne omaan huoneeseen jossa ei pitänyt olla ketään, niin kuinkas kävi? Siellä makaili joku kaveri täydessä unessa.

Iskä oli kysynyt, että kukas se sinä olet ja mitä teet minun huoneessa? Kaveri oli sanonut unissaan, että:" Sivuiltako lyhyeksi vai siilitukka?" Sitten se oli herännyt ja sanonut olevansa Seppo-Antero Pitkänen, omaa sukua Paplari. Laivan parturi-kampaaja, joka on juuri jäänyt eläkkeelle ja matkalla Suomeen etsimään jotain nuoruuden rakkauttaan. Iskä oli sanonut että okei, Seppo-Antero voi jakaa Iskän kanssa huoneen jos ei ala tissuttelemaan viinaksia.

Seppo-Antero oli kertonut pitkän tarinan Iskälle siitä, että ennen laivalla leikattiin paljon Siili-Tukkia ja Seppo-Antero oli suosittu parturi. Nyt kukaan ei enää halua Siili-Tukkaa ja Seppo-Antero pääsi ennen aikaiselle eläkkeelle. Sille oli järjestetty läksiäiset ja se oli mennyt vahingossa väärään huoneeseen nukkumaan. Aikansa kun Iskä ja Seppo-Antero oli jutelleet, niin oli paljastunut sellainen hassu sattuma, että Siiri Pitkänen joka asuu meillä, on Seppo-Anteron ex-ex-ex-ex siili. Ja ajattele mikä yhteensattuma, nyt Seppo-Antero pääsi iskän matkassa meille. Oli niillä ollut vähän mutkia matkassa, kun Seppo-Antero oli sanonut tietävänsä nopeimman reitin laivasta ulos, katsos kun henkilökuntaa oli. Seppo-Antero oli sanonut, että seurataan vain lattiassa olevia viivoja, niin reitti on selvä.

No Iskä ja Seppo-Antero oli sitten kolme tuntia seurailleet noita lattiassa olevia raitoja, jotka myöhemmin paljastui maton koristeraidoiksi..

Kun Iskä ja Seppo-Antero tuli viimein kotiin, meni Seppo-Antero ja Siiri Pitkänen pitkäksi aikaa juttelemaan kahdestaan. Mä kysyin Iskältä, että toiko se meille tuliaisia? Samalla hetkellä eteisestä kuului laulua, pullon kilinää ja naurua:" Yllätys..yllätys..arvoisa risteilyväki, tänä iltana meillä esiintymisvuorossa kolmoskannen karaokessa Hemppa Hellaviina ja hänen hurmaava puolisonsa Tuire Taskujekku"..

Mä katsoin Iskää vähän kysyvästi ja Iskä kohautti hartioitaan ja sanoi: en tiedä tästä yllätyksestä mitään. Pian paljastui, että nämä iloiset veijarit olikin Seppo-Anteron entisiä työkavereita laivalta ja ne oli sammuneet Iskän tuliaiskassiin laivalla.

Äiskä sanoi, että meillä alkaa olemaan majoitustilat aika täynnä kun vuosien saatossa on monenlaista matkaajaa meille eksynyt mutta eiköhän nämä vielä voi jäädä ainakin vähäksi aikaa.

Niin rauha palasi meille, Seppo-Antero ja Siiri Pitkänen viettävät kaiken ajan yhdessä ja muistelevat menneitä. Äiskä valmisteli meille ihanan joulun ja herkulliset ruuat. Me luvattiin tulla joulukuvaan jonka Iskä otti meistä.

Joulun aika meni ihanasti, Iskä tosin käräytti Hemppa Hellaviinan tapaninpäivänä juomasta Iskän partavettä.

Hemppa sanoi kyllä mulle, että se oli vain huuhtelemassa hampaita sillä partavedellä. Se on kuulemma sellainen yleinen tapa karaoke isäntien keskuudessa. Hemppa sanoi, että se ei ole juonut viinaksia vuoden 1978 jälkeen kun se putosi laivalta laidan yli Maarianhaminassa pikku hipsuissa. Mä kerroin tuon Iskälle mutta Iskä sanoi että se ei ihan usko tuota tarinaa tai sitten Hemppa pitää todella hyvää huolta hampaistaan.

  

PÄIVÄKIRJA 26.10.2018

Rakas päiväkirja,

meillä on ollut niin kiireinen kesä, että ei olla ehditty kirjoittamaan kuulumisia. Me ollan ihan hyvin sopeuduttu tänne maalle vaikka mä olin ihan varma että Uunon kanssa tulee vielä ongelmia. Meidän ystävät kutsui meidät juhannukseksi sellaiseen hassuun paikkaan, jossa on vaan vettä ympärillä. Äiskä sanoi että sitä kutsutaan saareksi. Se oli hassu paikka koska meillä piti olla jotkut ihmeen kellukkeet päällä koko ajan.

Mua ne kutitti koko ajan mutta pidin kyllä päällä ihan kiltisti, tosin kuin tuo hölmöläinen Uuno.

Se otti liivit pois ja huuteli mulle että oonko vähän rantaleijona..häh? Näytänkö palan...häh? Se väitti olevansa joku rantavahti Uuno Hasselldogg.. Ei siinä kauan mennyt kun Iskä laittoi "rantavahdin" ruotuun ja liivit takaisin päälle. Uuno suuttui ja sanoi että jos mä joudun pitämään jotain tyhmiä rinuleita, niin sitten mulle ainakin tiukkaa juotavaa.

No meillä meni loppuaika ihan hyvin tuolla saaressa, paitsi että Uuno kakkasi meidän ystävien kalastuspakin viereen ja sanoi, että siinä vähän "syöttejä" teille. Voi olla että meitä ei enää kutsuta tuonne kylään..

Kun me tultiin takaisin kotiin, Iskä sanoi että se jatkaa meidän uuden kodin remonttia. Me kuulemma tapetoidaan sen työhuoneen seiniä. Mä lupasin auttaa Iskää siinä koska se ei ole tytöille mikään liian raskas homma.

Uuno sanoi että sitä ei voisi paljoa enempää kiinnostaa ja se meni tapettipöydän alle nukkumaan.

Kun me saatiin tapetoinnit tehtyä, Iskä piti pienen tauon. Mulla oli vähän kupla otsassa ja mä menin sanomaan Iskälle, että voitaisiinko me lähteä ulos pissalle?

Iskä sanoi, että mennään vaan ja niin me lähdettiin ulos. Se oli aika ikävä juttu, sillä meillä oli vähän huonoa tuuria..

No kaikki meni hyvin kun tehtiin pissat mutta kun me jatkettin matkaa, niin yht äkkiä kuului kamala pörinä ja joku sellainen outo laite meinasi ajaa Uunon päälle.

No Uuno ei kamalasti säikähtänyt aluksi vaan yritti purra sen laitteen renkaan puhki mutta Iskä oli tosi vihainen. Ei siis Uunolle vaan tuolle jolpille joka yritti tahallaan ajaa Uunon päälle. No Iskä ehti ottamaan kuvan tuosta tilaanteesta ja sillä on tieto kuka tuo hölmöläinen on, mutta nyt Uuno yrittää käydä kaikkien pyöräilijöiden kimppuun ja se on vähän ikävä juttu. No onneksi Uunolle ei käynyt mitään tuossa jutussa. 

On meillä ollut vähän muutakin harmia kesän aikana, silä mulla tulehtui hännän tyvi tosi pahasti. Mä en halunnut huolestuttaa Iskää ja Äiskää tuolla vaan purin hammasta mutta sitten kipu oli tosi paha ja Iskä huomasi sen. Iskä ja Äiskä vei mut johonkin lääkäriin Vantaalle Tammistoon kun meidän oma lääkäri Anci oli varattu. Se oli  suuri virhe, sillä mä olin kuolla siellä lääkärissä. Arvaa sattuuko kun kolme hoitajaa pitää väkisin kiinni ja yksi leikkaa kipeätä hännän juurta jollain ihmeellisellä laitteella? Mä en yleensä itke pienistä mutta multa pääsi tosi iso parku tuolla. Kun me päästiin kotiin, mä olin ihan loppu.

Onneksi Siili Pitkänen lohdutti mua ja oli mun vieressä koko ajan. Se kuiskasi mun korvaan, että sen poika Ilpo Pitkänen kolmannesta siililiitosta olisi tulossa kylään meille. Mulla meni monta viikkoa että mä paranin tuosta tulehduksesta mutta nyt on taas kaikki hyvin. Mun mielestä tuo juttu oli ihan hanurista.

Niin siinä kävi, että Ilpo Pitkänen tuli meille tapaamaan Siili Pitkästä. Se oli aika ihana hetki kun Ilpo ja Siili Pitkänen näki toisensa pitkästä aikaa.

Ilpo Pitkänen oli ollut siilireilaamassa Guagamolessa kaksi vuotta ja nyt palasi kotiin. Se onneksi tiesi, että Siili Pitkänen asuu meillä. Iskä sanoi että Ilpo voi jäädä meille niin pitkäksi aikaa kun haluaa.

Yhtenä aurinkoisena päivänä me oltiin Uunon kanssa meidän takapihalla ja Uuno yritti opetella skeitlaamaan.

Sillä aikaa kun Uuno skeitlasi, mä löysin ihanan paikan ottaa aurinkoa. No Iskä ja Äiskä oli toista mieltä sillä mä olin kuulemma kierinyt kanin kakassa. No myönnettäköön, että joku outo haju tuli munkin nokkaan. Luulin sitä kyllä Uunon varsipieruksi.

Mä en ymmärrä, miksi ne oli mulle vähän vihaisia ja mä jouduin heti suihkuun.

No mä ajattelin vähän hyvitellä seuraavana päivänä tuota ja autoin Äiskää puutarhatöissä. Me leikattiin yhdessä aitaa tosi kivan näköiseksi.

Uuno sanoi että se ei ole kiinnostunut mistään tyttöhommista, vaan lähtee auttamaan Iskää remppahommissa. Me kuultiin monta kertaa kun Iskä huusi Uunolle, että ei saa mennä sirkkelin lähelle, jolla Iskä leikkasi listoja. Me saatiin Äiskän kanssa aita leikattua ja mentiin sisälle. Mä kysyin Uunolta, että tottelitko Iskää ja Uuno sanoi että joo.. tietysti..en mennyt lähellekkään sirkkeliä ja sahanpuruja.

Mä sanoin, että vähän epäilen mutta Uuno sanoi että miehen sanaan voi luottaa!

Niin siinä kävi sitten kesällä myös, että Uunokin satutti itsensä. Sille tuli tosi ikävä haava silmään. Se väitti että Ilpo Pitkänen olisi potkaissut kääntöpotkun sen silmään suutuspäissään, kun sai laktoosillista maitoa mutta en sitten tiedä. Uuno nyt puhuu muutenkin pehmeitä. No, joka tapauksessa Uunolla oli silmä huonona. Äiskä ja Iskä vei sen lääkäriin ja se sai sellaisen ihmeellisen tötterön kaulaansa.

Kun ne tuli kotiin, mä kysyin Uunolta että mikä tuo juttu sen kaulassa on? Uuno sanoi, että se on antenninvahvistin. Iskä oli sanonut kuulemma Uunolle, että meillä näkyy telkkari tosi huonosti kun Seppo Sepelkyyhky paskantaa antennin päälle joka ilta ja Uunolla on nyt ratkaisu tähän ongelmaan. Uunon tötterö vastaanottaa kaikenlaisia säteitä ja myös tiskipöydältä tippuvia ruokia. Mä vähän epäilen, että Uuno yrittää huijata mua nyt aika pahasti.

Arvaa muuten hävettikö kun Uuno kulki ulkona ihan rännipäissään..

Kun Uunon silmä alkoi parantua, se pääsi eroon tuosta "antenninvahvistimesta" ja sai päähänsä ponttoonin. Ei se siitäkään tykännyt. Iskä kun teki meille uutta saunaa, Uuno sanoi että paskantaa uusille laatoille jos se joutuu tekemään jotain ponttooni päässä.

Mä kyllä lupasin auttaa Iskää saumaushommissa kun Iskä sanoi, että se ei halua Uunon saumaavan laattoja.

Ja sellainen juttu, että vaikka Uunolla ei ole enää tuota tötteröä päässä, telkkari näkyy ihan samalla lailla kuin ennenkin. Ai niin, meinasi unohtua...meille tuli kylään syksyllä Popo. Se on lyhenne poliittisesta Possusta. Popo on joutunut huonoon maineeseen Keravan Keskimmäisten-Possujen puolueessa, kun se oli äänestänyt tyhjää. Se sanoi, että oli äänestänyt tyhjää koska vatsa oli ollut silloin tyhjä. No ne oli lempanneet sen ulos puolueesta ja Popo oli kuullut että Härkönen, eli Lehmosen veli joka on ollut poliittisesti aktiivinen sonni joskus, asuu meillä. Niin Popo oli ottanut yhteyttä Härköseen ja kysynyt poliittista turvapaikkaa. Härkönen oli sanonut että meillä on hyvin monenlaisia asukkeja, kuten Saku Il Jung, Reiska-käärme, Kalkku...eli meille voi kyllä tulla turvaan.

Uuno oli ihan ihmeissään kun näki Popon. Uuno sanoi että kukaa sä oikein olet? Popo sanoi suu vaahdossa, että sen oikea nimi on Poliitinen Possu mutta nimen voi lyhentää Popo. Uuno sanoi, että sen nimi on Luu-Seriffi...ja sen voi lyhentää Luuseri. Mä olin että ou..nou..mä en kestä.

ja et ehkä usko, mutta Bumban mielstä toi oli niin huono juttu että siltä tuli meidän matolle oksu..

Mun täytyy nyt lopetella ja alkaa siivoamaan noita oksuja. Kyllä taas voimia tarvitaan huomiseen..

  

PÄIVÄKIRJA 13.6.2018

Rakas päiväkirja,

mulla on nyt aika vaikeata ja stressi, kiitos siitä tuolle Uunolle.

Nimittäin tämä maalle ja omakotitaloon muuttaminen ei ole sujunut ihan toivotulla tavalla. Nyt kun on ollut kuumia ilmoja, Äiskä ja Iskä hommasi meille uima-altaan takapihalle. Siellä on kiva vilvoitella, mutta Uuno ei ole oikein ymmärtänyt mitä siellä altaassa tehdään.

Uuno nimittäin vaan juo sitä vettä siitä eikä tajua kahlailla tai uida. No niinhän siinä kävi, että toisena päivänä Uuno taas joi vettä altaasta ja illalla siltä tuli ihan vihreää kakkaa. Se oli ihan kuraa ja Iskällä ei ollut lusikkaa mukana, niin eihän sitä kaikkea saatu kaavittua kakkapussiin ja maahan jäi vihreä läikkä.

Aamulla mä kuulin, kun naapurit sadatteli että joku Jorma naapurista on taas oksentanut kadulle baarista tullessaan. Onneksi ne ei tajunnut että se oli tuon meidän " Jorman" kakkaa. Iskä kävi sitten salaa peittelemässä sen kohdan hiekalla.

Äiskä sanoi Uunolle, että sitä vettä ei juoda enää tai allas viedään pois. Iskä tyhjensi altaan ja pesi sen. Sitten me täytettiin se puhtaalla vedellä. Sillä aikaa kun allas täyttyi, me heiteltiin frisbeetä. Ei siitäkään oikein meinannut tulla mitään, kun ei päästy sopuun, kumpaan suuntaan sitä heitetään.

Kesken leikin meidät komennettiin sisälle katsomaan uutta kaveria, joka muutti meille Iskän apulaiseksi. Sen nimi on Ylermi Ylipaino. Mutta voi sanoa Ypiksi. Iskä on palkannut sen pitämään sen työhuoneen ovea paikallaan, kun se ei meinaa pysyä muuten auki.

Ypi vaikuttaa ihan kivalta, vaikka se on aika tärkeänä tuosta uudesta työstään. Se sanoi mulle, että se on ollut aikaisemminkin vastuullisissa töissä. Mä sanoin, että silloin kun Iskä ja Äiskä on käymässä muualla, niin Ypi voi leikkiä mun kanssa.

No eipä mennyt kauaa kun Iskä ja Äiskä lähti käymään kaupassa ja me jäätiin kotiin. Me leikittiin Ypin ja Uunon kanssa ihan täysillä kunnes Uunon pallo hukkui jonnekkin. Pikku Possu onneksi näytti meille että se on sohvan alla.

Aika meni tosi nopeasti leikkiessä ja yht äkkiä kuului pihasta Iskän auton ääni. Mä kuiskasin Ypin korvaan, että nyt äkkiä takaisin pitämään sitä ovea.

Päivä meni ihan hyvin siihen asti kunnes mä kävin juomassa keittiössä. Äiskä sanoi että, "Kerttu oletko sä lihonut? Sulla on uuma kadonnut." Mä sanoin Äiskälle, että "höpsis..tää uusi lattia vaan saa mut näyttämään vähän tukevammalta." No arvaappa mitä..? Uuno Herra kuuli tuosta keskustelusta vain:" Puuma on kadonnut lattialta." Siitä se rumba alkoikin ja siitä mulle paha stressi on tullutkin.

Uuno meni heti kertomaan sen luottojengille eli Saku Il Jungille, Siili Pitkäselle, Reiska Käärmeelle, Härköselle että nyt on Puuma kadonnut lattialta ja se pitää löytää äkkiä. Mä ihmettelin että mihin ne oikein lähtee mutta takapihalle ne suuntasi. Operaatio kadonnut Puuma alkoi ja nämä veijarit etsi koko pihan löytämättä tätä Uunon kadonnutta "Puumaa". Mä ajattelin, että en viitsi sanoa miten se juttu oikeasti meni, vaan etsikööt nyt vielä jonkin aikaa.

Reiska nautiskeli pihan kukista enemmän kuin suuretsinnästä. 

Eipä sitä Puumaa pihasta löytynyt ja Uuno oli ihan harmissaan. Mä sanoin sille, että sä olet ihan sekaisin. Uuno sanoi, että se pääsee telkkariin sankarina kun löytää Puuman. Mä saanoin, että joo..niin varmaan. Sitten mä olen tv:stä tuttu ja sä olet kateellinen, sanoi Uuno.

Seuraavana aamuna kun me mentiin aamupissalle, me nähtiin Kotiloisen pariskunta aamukävelyllä.

Uuno kysyi niiltä, että ovatko nähneet karannutta Puumaa? Ei olla, sanoin Herra Kotiloinen. Me jatkettiin matkaa ja sitten tuli joku nainen meitä vastaan. Uuno kysyi siltä, että oletko Puuma? Uunolla meni vähän sanat sekaisin ja arvaa suuttuiko se nainen ja mulkais meitä aika ikävällä silmällä. Iskä oli ihan punainen ja sanoi, että meitä saa aina hävetä.

Kun me mentiin kotiin lenkiltä, Uuno jatkoi "operaatio kadonnutta Puumaa" ja hyräili koko ajan.." tv:stä tuttu Uuno, tv:stä tuttu Uuno.." Mä sanoin sille, että kuule Uuno: ainut mistä sä olet tuttu, on avaimenperä. Häh.. sanoi Uuno. Ei taida tietää että sen kuva on Äiskän avaimissa. No onhan sekin saavutus.

Iskä kysyi, että sopisiko että se ottaisi musta ja Ypistä kuvan. Ypi sanoi, että sille sopii ja että on ollut aikaisemminkin vastuullisissa kuvaustehtävissä. Taitaa tuo Ypi muuten olla meidän poruksasta se viisain.

Mulla on kyllä sellainen tunne, että Uuno takia ollaan vielä monessa lirissä..

PÄIVÄKIRJA 9.5.2018

Rakas päiväkirja,

me saatiin Uunon kanssa suostuteltua Iskä kirjoittamaan blogia, kun meillä on vähän paljon kerrottavaa.

Viime vuoden lopulla Äiskä ja Iskä sanoi yhtenä päivänä meille että me muutetaan kaupungista pois. Kuulemma johonkin omakotitaloon, sellaiseen missä Tuijakin asuu Norjassa. No me ei muutettu Norjaan mutta johonkin sellaiseen paikkaan, minkä nimeä pieni koira ei osaa sanoa. Me oltiin Uunon kanssa että mitä ihmettä?

Iskä ja Äiskä sanoi että me saadaan oma piha, jossa voidaan yhdessä leikkiä. Iskä lupasi tehdä meille kahluualtaankin kesäksi. Uuno sanoi, että jos siellä uudessa paikassa on oluttölkkejä kerättäväksi niin sitten homma sopii hänelle.

Iskä remontoi koko talven sitä uutta kotia ja sitä ei paljoa kotona näkynyt. Se kyllä lohdutti mua aina, että kun remontti on ohi niin sitten ollaan yhdessä koko ajan.

Iskä teki remontin muuten yksin mutta sillä oli yksi meidän kaveri siellä apuna. Rantapossu Paavo jota kutsutaan myös Pilsuksi, auttoi Iskää koko talven. Iskä sanoi että Paavon vaatteet ei oikein sovi remppahommiin, pelkissä pikkupöksyissä voi tulla kylmä talvella. Pilsu selvisi talven pikkupöksyissä ja oli Iskälle suuri apu remontissa. Uuno muuten kutsuu Pilsua Kilari Sahamieheksi. Se johtuu siitä, kun Pilsulla meinaa aina mennä hermo kun se sahaa. Se ei osaa sahata suoraan ja sekös sitä harmittaa.

Talvi kun loppui, me muutettiin uuteen kotiin. Uuno oli ihan paniikissa muuton aikana kun se pelkäsi että muuttomiehet pöllii sen luut. Äiskä anoi, että se ei kyllä tiedä yhtään muuttomiestä joka söisi luita. Uuno sanoi että kun ne muuttomiehet oli jotain ale-muuttomiehiä, niin varmana syövät luut osana työpalkkaansa. 

Muutto meni hyvin ja Uuno laski sen luut. Lukumäärä täsmäsi ja kaikki oli hyvin taas.

Mä en tykkää yhtään talvesta enkä keväästä. Mä toivoin talvella että voisin nukkua vaan ja sitten kun herään, niin on kesä. Mä näinkin niin monena yönä unta kesästä.

Viimein se kesä tulikin ja me ollaan Uunon kanssa leikitty tosi paljon meidän pihalla. Uuno tosin väsähtää aika helposti kesken leikin.

Meille tuli talvella Lehmosen veli asumaan. Sen nimi on Härkönen. Lehmonen on siis tuo musta ja Härkönen on tuo ruskea. Yhtenä päivänä ne ihan muina lehminä söivät Äiskän kukkia kukkapenkistä.

Mä sanoin niille, että jos Äiskä tai Iskä näkee noiden veljesten touhut, niin teille saattaa käydä köpelösti.

No en mä viitsinyt puuttua sen enempää niiden hommiin, omapa on asiansa. Mä ihastelin Äiskän tulppaaneja, ne on niin kauniita.

Uuno löysi yhtenä päivänä olut-tölkin kun oltiin kävelyllä ulkona. Se oli sitten selvää, että Uunokin kotiutui uuteen paikkaan. Se makasi pihalla tölkki suussa tosi pitkään.

Me tykätään meidän uudesta kodista ja etenkin pihasta jossa saadaan juosta vapaana. Meidän koko perhe viihtyy täällä hyvin vaikka kaupungissakin oli kivaa asua. Rantapossu Paavo menee joka aamu pihalle jumppaamaan. Uunokin kokeili tuota jumppaa mutta se jäi vatsastaan kiinni ja se jumppakärpäsen purema jäi sitten siihen.

Iskä lupasi mulle, että nyt kun se ei tee oikeita töitä vaan valokuvaa, niin se kirjoittaa taas tätä meidän blogia.